Kanikirjasto

Olen suunnittelut alkavani bloggaamaan kanikirjoista. Päätin aloittaa kirjabloggauksen Monika Weglerin kirjasta Kääpiörotuiset kanit (Gummerrus 2011). Kyseessä on pehmeäkantinen ohut tietokirja, joka on suunnattu niin lapsille kuin aikuisille, vaikka käsitteleekin kania lasten lemmikkinä.

Monika Wegler: Kääpiörotuiset kanit

Muistan lukeneeni Weglerin kanikirjaa jo ala-asteikäisenä kun haaveilin omasta kanista. Kirjoitin kanitietoja muistiin muistikirjaan ja valitsin kirjasta lempikanini. Se oli hermeliini, jonka väriksi kirja väitti "mustavalkoloimu". Olettaisin näin monta vuotta myöhemmin että kuvan kani oli väriltään musta otter, ja tajusin tässä pari päivää sitten vasta, että tuo lapsuuden haavekaninihan oli Pinjan värinen hertsu, eli oikeastaan aikalailla Pinja!

Aloittaessani lukemaan Kääpiörotuisia kaneja minulla oli siis ennakkokäsityksiä Wegleristä kanikirjan kirjoittajana. Kirja kuitenkin yllätti positiivisesti. Ensinnäkin se on hyvin taitettu. Siinä on kivat värit ja toimivat kuvat. Kuvat ja teksti vuorottelevat mukavasti ja kirjaa on kokonsa ja muotonsa puolesta mukava lukea. Ulkoasusta ja taitosta ei siis valittamista!

Kirjan taittoa: 10 vinkkiä kaninhoitajalle

Sisällöntään teos on aika kattava noin pieneksi kirjaksi, joskin lähdeluottelo puuttuu. En myöskään aivan ymmärrä miksi Wegler on päättänyt kirjoittaa kääpiökaneista, kun suurin osa kirjan opeista pätee minkä kokoiseen kaniin tahansa. Kääpiörotujen esittely on kirjassa puolestaan nysä. Rotutyypillisissä ominaisuuksissa esitellään erivärisiä hermeliinejä ja muutama eri väri kääpiölupasta (ja mainitaan mini lop). Leijonanharjaksen esittely jää kahteen kuvaan. Esittely jää siis vaillinaiseksi, jättäen jopa osan roduista ulos. Rotuominaisuudet olisivat tässä suhteessa tärkeämpiä kuin tiettyjen värien määritykset.

Weglerin teoksesta löytää kuitenkin kivoja vinkkejä kanien aktivointiin, kuten kaivuulaatikko, tunnelit, oksien ripustelu ja majat.  Vaikka kirjasta löytää jotain epäjohdonmukaisuuksia, siinä annetaan myös hyviä ohjeita ja esimerkiksi muistutetaan häkin sisustuksen vaaranpaikoista (heinähäkit). Sisäkanien elinolosuhteiden yhteydessä Wegler keskittyy kanien aitauksiin, eikä mene ollenkaan siihen, millainen eläin kani on ollessaan vapaana asunnossa. Teksti on kuitenkin hyvin kirjoitettua ja helppolukuista, joten lapsetkin jaksavat sitä varmasti lukea. Infolaatikot ja nostot ovat toimivia.

Mielestäni Kääpiörotuiset kanit on siis ihan hyvä kanikirja, jonka lukemisesta on varmasti hyötyä ensimmäistä kaniaan hankkivalle.

Gummerrus 2011
Kodin lemmikkit -sarja
62 sivua.

Merirosvokani ja kukkaistyttö

Mie ompelin valjaiden tilausjonon tänään kiinni. Meni semmoset kolme tuntia plus kuvaaminen, kuvien käsittely ja tää bloggaaminen. Mutta saipahan kunnolla rentouduttua työviikon jälkeen ja puuhastella kivoja juttuja. Kolmet valjaat ja jokaiseen vielä hihnakin.

Ilotulite-valjaat ja mustahihna

Hihna 2,5 metriä, valjaat koko S

Ensimmäisenä esittelyyn uniikit ilotulitusvaljaat. Tuota kuosia ei ole aikaisemmin tehty ja ei tulla enää tekemään. Se kuosi oli sellainen nauhan pätkä, jota ei isoissa erissä saakaan.

Kevätkukka-setti.

Oranssi hihna ja solki.

Kevätkukka on vain niin söpö kuosi. Aikaisemmin havaittiin, miten hyvin keltainen solki sopii valjaisiin, mutta nyt tilaaja toivoi oranssia solkea ja oranssia hihnaa. Eivät ole ihan samaa oranssia, mutta hienosti sopivat kyllä toisiinsa. Kivat tuli, vaikka itse sanonkin.

Ja sitten...En tiedä tuleeko nuo pääkallovaljaat merirosvokanille. Mutta pikkuisen teki mieli askarrella silmälappu ja laittaa pehmokani-Hetta poseeraamaan. 

Merirosvokanin valjaat.

Musta 2,5 metrin hihna valjaiden mukaan.

PS. Teitä lukijoita on kohta 60! Ihan mahtavaa. Pitäisiköhän pitää joku arvonta, jotta kaikki uudetkin lukijat saisivat osallistua. Vaikka pääsiäisen kunniaksi, liittyyhän pääsiäiseen puputkin.

Valjaus

Sain kaverilta kuvia valjaista, jotka hänen koiralleen tein joulukuussa. Laitetaanpa kuvat nyt blogiinkin. Tarkoitus olisi tehdä kaverin toisellekin koiralle valjaukset. Kunhan tässä ehdin, tänä viikonloppuna on askartelussa kanien valjaita ja hihnoja. Btw. ei yhtään oma koirakuume helpota...

Niin, ja mä sain eilen postissa ompelutarvikkeita. Sieltä tuli materiaaleja vähän muuhunkin kun kanien (ja yhden koiran) valjaisiin. Pinjalle ois tarkoitus ommella hieman häkinsisustusta. Näätte kunhan on valmista ^^

Pilkun paikka

Aloitin viime viikolla uuden työn, jonka seurauksena herätyskello soi kuudelta. Pinja omaksui parissa aamussa että aamupala tulee ennen puolta seitsämää ja vaati samanlaisen huonepalvelun myös viikonloppuisin. Onneksi siinäkin taitaa olla vähän sängyssä lojujan vikaa, koska se painuu takaisin nukkumaan kun tajuaa ettei saa minua ylös. 

Sen lisäksi, että Pinja on tajunnut etten minä arvosta kerjäämistä, se on löytänyt meidän perheen heikon lenkin. Tai siis. Mies teki Pinjan kanssa diilin, että syöttää jänikselle herkkutikkua jos jänis seisoo takakoivillaan. Pinja on diilistä niin innoissaan, että tässä yhtenä päivän se ryntäsi miehen jalkoihin ja sinkoili sitten ympyrää. Ylipäätään olen havainnut, että tuo otus menee ruuasta niin sekaisin, ettei esimerkiksi hyppytreeneissä kannata antaa sille ruokaa loistavan loikan jälkeen. Se nimittäin ajattelee sen jälkeen vain ruokaa, eikä näe enää esteitä :D  

Minä siis yritän sivusilmällä vahtia, ettei Pinja syö liikaa herkkutikkua, kun joka ikisessä välissä käy miehelle esittelemässä taitojaan takakoivilla seisonnassa ja omalla tasollaan keikkumisessa. Sitten se laittaa pään kalelleen ja vilkuttaa nenää. 

Tämmöiset valmistui tänään tilauksesta

Ja tällaista on työpöydällä :)

Kanin matkustusturvallisuus

Kävimme viikonloppuna mieheni vanhempien luona kylässä ja Pinja pääsi mukaan, olihan kyseessä kahden yön reissu. Pinjalla on siellä valmiina oma metrinen tehdashäkki, joten se on helppo ottaa mukaan. Lisäksi se saa toki juosta vapaana rajatussa tilassa, vaikka minä koko ajan sitä silloin kyttäänkin, ettei se vain riko mitään (etenkään itseään). Ajattelinkin tässä bloggauksessa käsitellä tarkemmin kanin turvallista matkustusta autossa.

Kanin kuljetus autossa

Kanin kuuluu matkustaa autossa kuljetusboksissa. Ei siis häkissä, vaan pienessä boksissa. Kanin koko vaikuttaa boksin kokoon, mutta esimerkiksi kääpiökaneille sopii hyvin kissojen boksikoko. Pienelle hermeliinille tai jänikselle voi olla vieläkin pienempi loota. Pinja matkustaa Atlas 20 -kuljetusboksissa. Jonsu Clipperin vastaavankokoisessa. Lisäksi omistan Altas 30 -boksin, jota käytin aikoinaan linja-autoillessani kahden kanin kanssa omasta kotoa vanhemmilleni ja takaisin. Oli helpompi laittaa kanit samaan lootaan kuin ottaa kaksi boksia bussiin. 

Kanille turvallisinta on matkustaa pienessä boksissa ja niin, ettei boksi pääse onnettomuustilanteessa lentämään minnekään. Muoviset ja metalliset boksit ovat parempia kuin kankaiset. Vaikkei kani söisikään kankaista kantolaukkua, kolaritilanteessa kangas ei anna kanille minkäänlaista suojaa. Muoviset ja metallisetkin kuljetushäkit ovat kolaritilanteessa kovilla ja voivat hajota. Sen vuoksi sillä, mihin boksin sijoitat on väliä.

Mitä kuljetuslaatikko kestää?

Minusta helpointa on laittaa boksi turvavöihin eli pujottaa turvavyö kantokahvan läpi ja kiristää se napakaksi. Kolaritilanteessa näin kiinnitetty boksi voi kuitenkin hajota palasiksi. Turvallisempaa olisi sijoittaa boksi takapenkkien jalkotilaan poikittain tai farmariautoissa on laittaa boksi takakonttiin poikittain takapenkkejä vasten. Täytyy siis varmistaa, ettei boksi lähde liikkumaan takakontissa, saati voi lentää pitkää matkaa onnettomuudessa. Pahimmassa tapauksessa boksi lentää takaa matkustajien päälle. 

Rajussa onnettomuustilanteessa muovinen kuljetuslaatikko ei tule suojaamaan kania. Boksin tärkein tehtävä onkin estää kania liikkumasta autossa vapaasti ajon aikana ja näin ehkäistä onnettomuuksia. Kolaritilanteessa  sen pitäisi estää (loukkaantuneen) kanin poistuminen autosta, jonka ovi/takakontti on mahdollisesti aennut. Mikäli boksi hajoaa kolarissa, se ei tietenkään estä edes sitä. 

Koirien kuljetuslaatikoiden turvallisuutta on testattu kolaritesteissä ja sama pätee laatikoihin, joissa kanit matkustavat. Mielenkiintoisia ja pelottavan havoinnollistavia ovat esimerkiksi seuraavat videot, joissa pitkälti käsitellään koiria, mutta näytetään myös mitä tapahtuu kuljetuslaatikolle kolarissa:

ACAD 

RENT A KENNEL®. Crash test with pets. ADAC

Ainoa kolaritestattu kaneille soveltuva häkki on SleepyPod. Omaa kokemusta minulla ei tuotteesta ole, ja se maksaakin vajaat 200 euroa. Kyseessä on pehmyt häkki, joka kuitenkin näyttää ilmeisen paljon paremmalta kolaritestissa turvavöissä kuin muovilaatikko. Video on tosin valmistajan itsensä Youtubeen postaama, joten tietty kriittisyys lienee sallittua: Sleepypod Crash Test Success

Atlaksen boksissa on mukana kätevä patja. Pinja 2 kk.

Papanaattori

Toissapäivänä postiluukku kolahti tosi kovaa. Kuuntelin, että nyt sieltä tuli joku paketti, koska postiljooni rynttäsi voimalla postin luukusta. Mietin, että mikäköhän paketti meille on tulossa ja menin heti katsomaan. Mutta eipäs siellä ollutkaan pakettia vaan Papanaattori. Suomen Lemmikkikanit ry:n jäsenlehti.

Liityin Suomen Lemmikkikaneihin vasta tänä vuonna, vaikka olenkin yhdistyksen olemassa olosta jo aikasemmin tiennyt. Jäseneksi minua houkutteli erityisesti jäsenlehti. Olen myös Pirkanmaan Nakertajien jäsen, ja sitä kautta Nakertajat-jäsenlehti on minulle tuttu. Nakertajista olen pitänyt, vaikka viime aikoina se onkin vähän typistynyt tiedotelehdeksi, lehtijuttujen jäädessä vähemmälle.

Papanaattori 1/2014. Alla on miehen formulalehti :D

Postilaatikosta tippunut Papanaattori oli ensimmäinen yksilö jota kyseistä lehteä olen lukemaan asti päässyt. Ensimmäiseksi yllätyin lehden kokoa: ihmeen paksu ja paljon hyviä juttuja noin yhdistyksen jäsenlehdeksi (eli vapaaehtoisvoimailuksi). Lehdessä on 39 sivua (takakansi on 40.) ja siinä on monipuolisesti juttuja kanien elämästä, sairauksista, roduista, kanikirjoista. Kanikirjapalsta ihastutti minua erityisesti, koska olen ajatellut, että voisin bloggailla teille erilaisista kanikirjoista. Hienoa, että kanikirjat huomioidaan myös lehdessä. Lisäksi pidin jutusta kanien sisäloisista, omilla kaneilla ei onneksi ikinä ole moisia ollut, mutta on aina kivaa lukea erilaisista kaniaiheista.

Minun silmääni Papanaattori on siis tosi laadukas paketti. Mielellään maksan jatkossakin jäsenmaksua ihan vaan Papanaattorin lukemisesta. Vaikka toki me Pinjan kanssa aiotaan näyttelyihinkin heti kun saadaan aikaiseksi...

Lopuksi vielä parit kuvat valjaista, jotka sain lopulta valmiiksi. Hommaa vähän viivästytti ylityöt, olen parin vuorokauden sisään tehnyt 20 tuntia töitä.

Vaaleansininen solki sopi tosi hyvin.

Uusi kuosi.

Kolmet niitä syntyi. Kaikki tilauksesta.

Testailua ja omenoita

Pinja hyppeli perjantaina eteisessä kolmen esteen rataa hirmuisen hienosti. Esteet oli tosin kirjoja kirjahyllystä, tiedättehän silleen A-asennossa. Olen aikoinaan tehnyt johtimia ja puomeja, mutta en löytänyt niitä mistään vaihteeksi (syytän muuttoa). Niinpä Pinja sai hypellä helppoja matalia kirjaesteitä. Hienosti hyppäsi ja eteni itsenäisesti esteeltä toiselle vaikka olikin ilman valjaita. Täytyy kehitellä sille paremmat esteet ja hypyttää niin, että mies ehtii kuvaamaan. Nyt hypyttelin kotona yksin ollessani niin ei saatu kuvia.

Minä tilasin uusia kokolappuja valjaita varten, josko olisivat parempi kuin leimasimella tehdyt. Testailin vähän ja tulin siihen tulokseen että nuo kotikutoiset leimatut nauhat on parempia. Hieman samalla tavalla kävi hihnamateriaalien suhteen. Verkkokaupasta putkahti narua, joka ei kovin hyvää hihnoihin. Jännittävää että samalla valmistajalla voi olla niin isoja eroja samanlaisen narun eri paksuisissa versioissa. Kyselin verkkokaupasta myyjältä mistä moinen ja sain kyllä tosi hyvää neuvontaa, palauttelen nyt nuo ja tilaan testiksi toisen valmistajan narua, sen pitäisi myyjän mukaan olla enemmän sitä mitä haen.

Tänä viikonloppuna oli tarkoitus ommella neljät tilausvaljaat. Ihan en päässyt tavoitteeseen kaikenlaisten muitten viikonloppuaktiviteettien ohessa, mutta hyvin kuitenkin vauhtiin. Yhdet valjaat valmistui ja kolmet muut ovat aloitetut. Huomen illalla sitten töitten jälkeen hurhurhur, niin saadaat loputkin valjaat kasaan :)

Omppu S, tilausvaljaat

Nämä kuosit on työpöydällä.