Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan...

Kuva: Eläinten koulukuvaus

...nostan harteille vaikka maailman!

Kuinka paljon reilun kilon painoisen murisevan karvapallon ystävyys voi painaa? Mielettömästi. Minulle. 

Pinja täyttää tänään kuusi vuotta. Jos se olisi ihminen, se menisi syksyllä esikouluun. Tulisi ehkä töissä vastaan, kun ohjeistan eskarilaisia satujen maailmaan. Uusimmassa Eevassa näyttelijä Riitta Havukainen kuvaili kaniensa Hannun ja Anitan merkitystä sanoilla, jotka sopisivat omaankin suuhuni. Parhautta on, kun joku juoksee vastaan kun tulet töistä kotiin. Kun surullisena tai kiukkuisenakin voi istua lattialle, katsella kaneja ja tuntea, kuinka paha sulaa sisältä. Eihän kania voi katsoa hymyilemättä. 

Vietimme tänään synttärijuhlaa. Syntymäpäiväsankarilla on aika monta nimeä: Pinja, Pipsa, Piipaa-pupu, Piipu. Jänis, Jänes, Jänö. Pippuri. Jälkimmäinen kuvaa otuksen luonnetta. Se on itsenäinen, älykäs ja oman arvonsa tunteva neiti, joka palvoo ruokaa ja tekee ennen kuin ajattelee. Jänikseen voi luottaa. Se kertoo jos en ole huomannut vesipullon veden loppuneen, jos ilta on jo niin myöhä, että kuuluisi antaa iltapala (ja sulkea häkin ovi) tai olen aamulla nukahtanut uudestaan herätyskellon soimisen jälkeen. Se kertoo, jos olen ollut jossain muualla yötä, eikä neiti ole saanut iltaista silitysrutiiniamme. Asia on korjattava heti kun tulen. Silloin se hyppää viereeni, istuu pää kallellaan ja katselee. Loikkii perässä, pujahtelee jalkoen välistä ja tekee kävelemisen mahdottomaksi. Muistuttaa läsnäolemisen tarpeellisuudesta hetkessä. Tässä ja nyt.

Juuri tällaisen kanin halusin, kun tein rotuvalinnan ja aloin etsimään omaa rämäpäätäni. 

Onnea Pipsa!

Jäniksen kevättunnelmat

Hyppelihei joka viiksikarva ja pitkäkorva!

Meikä jänes kirjoittaa teille ajatuksiaan taas. Olemme pitäneet palaveria blogin tulevaisuuden suhteen ja päätyneet siihen, että minä kirjoitan jatkossa kuulumiset. Saara kirjoittaa asiapostit. Muumi kirjoittaa... Ei kun siis Muumi hoitaa mallinhommat. Se ei osaa kirjoittaa (se on kani). Mutta se tykkää istua kameran edessä toisin kuin minä, niin saa minun puolestani istua. Seisoa. Loikoa. Tassuja oikoa. 

Saara oli nähnyt työmatkallaan cityketun. Se juoksi ihan valtatien viertä, eikä pelännyt ihmisiä. Jatkoi vaan kettuhyppyjä, vaikka ihan hyvin näki että sitä katsellaan. Minulla ei ole kyllä tarvetta mennä ulos, jos siellä on citykettuja ja citykaneja ja russakoita (rusakoita, sori). Parvekkeelle pääsyä kyllä odotan. Se on lasitettu ja siinä on betonikaiteet, niin se on minunlaiselleni cityleidille erinomainen ulkoilutila. Ei tuijotella liikaa, saa ihan rauhassa loikoilla ja korviin ei tuule. Inhoan kun korviin tuulee. Eikä tule lintuja. Kopsivat ikkunaat jos koettavat, vaikka eivät edes koita. Saisi tulla lämpimät ilmat, niin sitten päästään parvekkeelle!

Muumi tykkää tuulesta ja kaivamisesta ja sitä ei haittaa jos varpaiden väliin menee hiekkaa. Se on vähän semmoinen maalainen. Kotoisin ulkotarhasta, missä oli kuulema älyttömän hienoa asua. Muumi taitaa odottaa ulkoiluakin valjaissa. Täällä on vaan cityketun lisäksi citykaneja ja tautia, niin ei ulkoilla. Kuulema pitäisi käydä rokotuksessa toisen kerran, ottamassa vahviste ennen kesän ulkoilua ja jos kisataan. Eläinlääkäri suositteli. En välitä kauheasti siitä lääkäristä ja ei vielä tiedetä kuinka aktiivisesti kisataan kesällä. Tai siis Muumi voisi kisata ehkä esteitä (mä en) ja näyttelemässä pitäisi käydä lemmikkiluokassa. Muumi ei ole ollut koskaan näytelmässä, niin ei tiedetä onko se hyvä (kuten minä). 

Oletteko muuten käyttäneet Superpahnaa vessoissanne? Meillä oli sitä syksyllä testissä ja nyt sitä saa useammasta eläinkaupasta ainakin täällä, niin ostettiin heti. Se on ollut tosi hyvää. Pehmeää tassuille ja se ei leviä vessasta yhtään, vaikka voisi luulla. Eikä Muumi kaiva sitä, vaikka onkin kaivuri. Meillä on vähän kulumia kantapäissä, niin Saara koettaa laittaa pehmeitä alusia joka paikkaan. Hiukan vaikeaa kun Muumi ryttää kaikki pyyhkeet-sun-muut heti. 

SKY:n messupisteeltä saadut piparit on mun mielestä hyperhyviä, Muumi ei tykkää niistä yhtään. Ihme nirsoilija, kiipesin häkin päälle vaivalla hakemaan sen piparin, ja Muumia ei kiinnostanut! (Saara taas nappasi sen heti pois ja laittoi purkkiin).

Kevätterveisin,

PS. Tehdään semmoinen kysymyspostaus! Kysykää minulta (Pinjalta), mitä haluatte, niin vastaan niihin ensipostissa!