29.9.2017

Kohtukasvain kanilla

Tuntuu, että naaraskanien kohtukasvainriskistä on alettu puhua vasta hiljattain. Helsingin yliopiston lemmikkikanitutkimus on keräsi aineistoa suomalaisten lemmikkikanien kohtukasvaimista viime vuonna. Lemmikkikanitutkimus on suositellut tutkimuksensa perusteella kaninaaraiden sterilointia nuorella iällä kasvaimien ehkäisemikseksi. Heidän tutkimuksessaan suurimmalla osalla yli neljävuotiaista kaneista oli kohtukasvain.

Aiemmin esittelemässäni kirjassa Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia (Toim. Pilvi Lassila, 2017) todetaan, että kohtukasvain on kanin yleisin kasvainsairaus. Riski suurenee iänmyötä ja kirjan mukaan todennäköisyys sairastumiselle voi olla jopa 80 %. Kirjassa suositellaan kanin sterilointia alle kaksivuotiaana. 

Olen itse menettänyt yhden naaraskanin kohtukasvaimelle vuonna 2010. Pinjan kohdalla mietin strerilointia pitkään kasvainriskin takia. Päätin lopulta viedä Pinjan sterilointiin viime kuussa, kanin olessa 6-vuotias, sillä sen valeraskaudetkin olivat niin rajuja. Ajattelin, että leikkauksella helpotan jokaisen perheemme jäsenen elämää, myös Pinjan, jos valeraskailut rauhoittuisivat ja samalla ei tarvitsisi pelätä menettävänsä toista kania tähän salakavalaan sairauteen. 

Kun hain Pinjan leikkauksen jälkeen eläinlääkäriasemalta, lääkäri kertoi, että Pinjalla oli ollut kasvain. Hän oli epäillyt sitä jo kanin nisistä. Pinjalla oli turvonneet nisät, jotka itse olin myös huomannut, mutta liittänyt rajun valeraskailun oireeksi. Eläinlääkäri kysyi haluanko, että kohtu kasvaimineen lähetetään tutkittavaksi (se maksaa), ja totta kai minä halusin. Ei siis ollut pakko, mutta siinä vaiheessa halusin kaiken mahdollisen tiedon Pinjan sairaudesta. Toisaalta ajattelin, että siinäpähän olisi laboratorioon yksi kasvain lisää tutkittavaksi ja tilastoihin merkittäväksi. 


Miten kohtukasvain ilmenee kanilla?

Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia -kirjan mukaan kasvain kehittyy kanin kohtuun yleensä hitaasti. Kehitettyään tarpeeksi se voi lähettää etäpesäkkeitä, ensisijaisesti keuhkoihin. Tavallisin oire kasvaimessa on verivirtsaisuus tai verensekainen erite. Etäpesäkkeet voivat aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, ruokahaluttomuutta ja hengitysvaikeuksia. 

Vuonna 2010 kohtukasvaimeen kuoleella kanillani ilmeni verensekaista eritettä. Kani oli muuten täysin oma pirteä itsensä. Kani vietiin lääkäriin heti, kun sen verisen eritteen tiputtelu havaittiin. Lääkärissä se rauhoitettin ja röntgenkuvattiin ja lääkäri totesi kasvaimen. Kasvain oli levinnyt oireilematta ollenkaan ulospäin niin pitkälle, ettei kanilla ollut enää mahdollisuuksia selvitä.

Hoitamaton kasvain johtaa siis kanin kuolemaan. Mikäli kasvain saadaan poistettua ennen kuin se on lähettänyt etäpesäkkeitä, kani paranee leikkauksella. Kirjassa huomautetaan kuitenkin, että jos etäpesäkkeitä on jo, esimerkiksi keuhkoissa, parantuminen on epätodennäköistä ja leikkaus ei auta. Parhain tapa on siis steriloida kani nuorena, ennen kuin koko kasvainta edes on kehittynyt. 

Pinjalla kasvaimen löytyminen tapahtui viime tipassa. Kasvain poistettiin leikkauksessa kokonaan, mutta laboratorion tutkimuksissa selvisi, että se oli pahalaatuinen ja etäpesäkkeiden lähettäminen on ollut sille mahdollista. Käytännössä vielä ei ole täysin varmaa, että Pinja olisi täysin terve. Mitään oireita sillä ei kuitenkaan ole, vaan se on parantunut leikkauksesta todella hyvin ja oma pirteä itsensä. Seuraavat pari kuukautta ovat lääkärin mukaan kriittisiä ja osoittavat oliko jossain sittenkin etäpesäke. Elämme päivä kerrallaan, emme peläten pahinta, vaan nauttien joka hetkestä. 

Kanin sterilointi

Steriloinnissa naaraskanilta poistetaan kohtu ja munasarjat. Sterilointi ehkäisee kohtukasvaimen lisäksi muitakin kohtu- ja nisäsairauksia sekä tietenkin valeraskauksia. Valeraskaus on kanille toisaalta harmitonta, mutta se voi olla fyysisesti ja henkisesti rankkaa. Valeraskaileva kani rakentaa pesää ja nyppii sinne karvoja itsestään (tai kaverista). Lisäksi kani voi alkaa puolustaa pesäänsä tai reviiriään aggressiivisesti. 

Kani voidaan steriloida sen saavutettua sukukypsyyden eli noin 6 kuukauden iässä. Pienet rodut saavuttavat sukukypsyyden isoja rotuja nopeammin. Kuten kanin eläinlääkärikäynneillä aina, kannattaa valita lääkäri, joka oikeasti tuntee kanit ja hallitsee niiden hoitotoimenpiteet. Vinkkejä hyvistä kanilääkäreistä löytää kani-ihmisten keskustelupalstoilta ja esimerkiksi Facebook-ryhmistä. 

Pinja sai steriloinnin jälkeen kolmen päivän kipulääkekuurin. Sillä on mahasta ajeltu karvat pieneltä alueelta ja haavassa muutama itsestään sulava tikki. Leikkauksen jälkeen pidin Pinjan muutaman päivän eri häkissä Muumin kanssa, jotta se saisi toipua rauhassa. Toistensa kanssa kisatessaan kani tekee helposti äkkinäisiä hyppyjä ja liikkeitä, mikä ei välttämättä ole haavalle hyväksi. Pinja oli tosin eri mieltä ja hurjasteli yksinäänkin kuin ei mitään jo seuraavana päivänä leikkauksesta... Hieman toppuuttelin! Neiti on siis toipunut leikkauksesta todella hyvin ja nopeasti. Karvatkin ovat kasvaneet jo mukavasti takaisin kaljuun mahaan. Ihan turhaan huolehdin, uskallanko viedä näin pienen olennon leikkaukseen. Todellakin kannatti!

Lähteet:
Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia - Pienten ja eksoottisten seuraeläinten hoitotyö (Toim. Pilvi Lassila, 2017)
Lemmikkikanitutkimuksen Facebook

2 kommenttia:

  1. Heippa,

    Missä käytit Pinjan leikattavana? On aina kiva kuulla vinkkejä hyvistä kanilääkäreistä, niitä kun ei Suomessa ole turhan montaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Pinja kävi leikkauksessa eläinlääkäri Johanna Rauliolla Vantaalla. Myös Muumi on käynyt aikaisemmin kastraatiossa hänellä. Suosittelemme!

      Poista